Tavoitteet
Kasvatustavoitteista kirjoittaminen tuntuu kovin juhlavalta, ja kasvattajan saappaisiin ollaankin hyppäämässä erittäin nöyrin mielin. Päätös oman nartun käyttämisestä jalostukseen ei ole kuitenkaan syntynyt hetken mielijohteesta, joten tavoitteita ja ajatuksia kasvatustyöhön liittyen on olemassa.
Viralliset kuviot
Olen suorittanut Suomen Kennelliiton kasvattajan peruskurssin, allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen ja sitoutunut karkeakarvaisen saksanseisojan jalostuksen tavoiteohjelmaan.
Vain metsästäviin koteihin
Kasvatustyössä on tarkoitus vaalia karkeakarvaista saksanseisojaa rotuna, joka on jalostettu monipuoliseksi metsästyskoiraksi. Pentuja ei myydä kuin metsästäviin koteihin.
Terveys on kaiken perusta
Metsästysominaisuudet, luonne, rakenne, ulkonäkö ja terveys ovat ominaisuuksia, joita ei yksiselitteisesti voi laittaa tärkeysjärjestykseen. Ilman hyvää terveyttä ja käyttötarkoitukseen sopivaa rakennetta koiran hyvistäkään metsästysominaisuuksista ei pääse nauttimaan, joten terveyttä voi pitää kaiken perustana. Koiran rakenteen on oltava sellainen, että yhdessä hyvän fyysisen kunnon, oikeanlaisen ruokinnan ja muun hoidon kanssa karkeakarvainen saksanseisoja on kestävä metsästyskumppani. Sen on jaksettava useamman päivän jahti ilman rasitusvammoja tai jäykistymistä.
Saksanseisojat kuuluvat Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan lonkkien osalta. Rekisteröinnin raja-arvo on vanhempien lonkkaniveldysplasian aste B. Lonkkakuvauslausunto on periaatteessa ainut virallinen dokumentti koiran terveydestä. Kaikki muu vaatii kasvattajalta objektiivisuutta ja kriittisyyttä. Esimerkiksi kyynär- ja olkanivelen kasvuhäiriöihin pitää suhtautua vakavasti. Eikä epämääräisistä toistuvista kutinoista, kuten hot spotista tai allergioista kärsivää koiraa pidä käyttää jalostukseen. Jalostuskäyttöön suunnitellun koiran terveyshistoriasta ei pitäisi ylipäätään löytyä mitään epämääräistä tai selittämätöntä.
Ainakin tässä vaiheessa omat jalostusvalinnat perustuvat puhtaisiin ulkosiitoksiin.
Metsästäjä jo syntyessään
Saksanseisojan on oltava metsästäjä jo syntyessään. Sillä on oltava riistaintoa ja intoa ylipäätään kaikenlaista metsästystä ja metsästykseen liittyvää tekemistä kohtaan. Joku on nokkelasti joskus todennut, että köyttä ei voi työntää. Metsä- ja peltokanalintujen käsittelyn lisäksi karkkarilla on oltava intoa vesityöskentelyyn ja noutavaksi koiraksi. Karskius ja petoeläinkovuus kuuluvat myös hyvän karkkarin ominaisuuksiin. Eikä saksanseisojan äänekäs jänisajokaan ole hassumpaa kuunneltavaa, kunhan koira lopettaa ajon käskystä.
Luonne kunnossa
Metsästyskoira viettää suurimman osan ajastaan perheensä parissa kotioloissa, joten sen luonteen on oltava sellainen, että se on miellyttävä kumppani myös muulloin kun jahdissa. Karkkarin on oltava avoin, uusiin asioihin rohkeasti suhtautuva ja koiralla on oltava kyky rauhoittua sekä rentoutua myös muualla kuin kotona. Omat koirat reissaavat mukana niin maalla kuin merelläkin. Tarvittaessa niiden kanssa voi hypätä paikallisliikenteen bussiin Helsingissä tai jättää hotellihuoneeseen ilman, että tarvitsee pelätä valituksia naapureilta tai majoituksen tarjoajan taholta.
Suhtaudun itse melko kriittisesti koiran ääntelyyn. Hyvä metsästyskoira vinkuu, vonkuu tai volisee mahdollisimman vähän, eikä varsinkaan sorsapassissa.
Koulutus intohimona
Koen olevani kanakoiraharrastajana vasta alkutaipaleella. Mutta sen verran koen kuitenkin jo hankkineeni kokemusta, että pystyn opastamaan pennunostajia kouluttamaan itselleen oivan metsästyskaverin. Kuten jo aiemmin tuli todettua, olen nöyrin mielin liikkeellä ja tarvittaessa kysyn viisaammilta neuvoa sekä jalostukseen että koulutukseen liittyvissä asioissa.
Yksi syy aloittaa kasvatustyö on syventää omaa koiraharrastusta. Olen erittäin kiinnostunut metsästyskoirien koulutuksesta ja halukas opastamaan uusia harrastajia kanakoiraharrastuksen saloihin. Haluan seurata tulevien kasvattien kasvua metsästyskoiriksi ja järjestää omistajille koulutustilaisuuksia, jotta tavoite toimivasta kanakoirasta ei jäisi saavuttamatta opastuksen puutteen takia.
Toivon, että pennunostajat ovat kiinnostuneita osallistumaan koiransa kanssa KAER-kokeisiin ja pyöräyttämään sitä näyttelykehässä kerran tai kaksi. Suosittelen myös sekä lonkkien että kyynärien kuvausta. Näyttelyt, kokeet ja kuvaukset saattavat tuntua jonkun näkökulmasta turhalta vouhotukselta, mutta mitä vähemmän koirista on arviointeja ja tutkittua tietoa, sitä epävarmemmalla pohjalla ovat tulevaisuuden jalostusvalinnat.
