- 2011
- 2010
- 2009
- 2008
04.02.2011 Upeita tuloksia!
Kyllä on saanut kasvattaja viime aikoina iloita. Metsänhoitajan Algar, Enska osallistui Tammisaaressa 8.1. järjestettyyn kokeeseen ja palkittiin NUO2:lla 65 pistettä, tuomarina Jukka Mäkelä. Enskan kanssa yhteiskyydillä Tammisaareen matkasi jo pari päivää ennen koetta myös siskolikka Metsänhoitajan Alpha. Alpha innostui etelään suuntautuneesta reissusta valitettavasti niin kovasti, että aloitti Tammisaaressa juoksunsa. Paikka kokeeseen kuitenkin järjestyi, kun ryhmässä oli vain narttukoiria. Juoksuisen Aplhan koepäivä meni kuitenkin törmäilyksi ja isäntä Mika päätti luopua.
Metsänhoitajan Alrik, Saku osallistui 29.1. Tammisaaressa kokeeseen isäntänsä Matin kanssa tuloksena NUO1 98 pisteellä, tuomari Osmo Ruoho ja aspirantti Pauli Ålander. Huikeaa!!! Osasuorituksista pisteitä seuraavasti: riistatyö 5 pistettä, haku 5 pistettä, nouto 4 pistettä ja vesityö 5 pistettä.
Pennuista 7 on osallistunut kaer-kokeisiin ja palkintoja on tullut seuraavasti: 2 x NUO1, 2 x NUO2 ja 1 x NUO3. Pennuista 8 on osallistunut virallisiin näyttelyihin, tuloksia päivitetty pentujen tietoihin.
Seuraavaksi taitaakin ruveta ropsahtelemaan terveystuloksia. Ensimmäiset viralliset kuvaustulokset tulivat Enskalta, lonkat A/A ja kyynärnivelet 0/0. Todella tärkeitä ja iloisia tuloksia.
06.10.2010 Junkkari 2010
Junkkari 2010 on nähty ja koettu, kasvatit omistajineen tarjosivat kasvattajalle huikean hienoja elämyksiä. Junkkariin osallistui 7 Metsänhoitajan-pentua. Tapahtuma itsessään on kiivastahtinen viikonloppu aikatauluineen, mutta ilokseni pääsin seuraamaan pentujen edesottamuksia viikonloppua edeltävällä viikolla, kun kokoonnuimme treenaamaan Ylistaroon.
Toistelin useaan kertaan koirien ohjaajille, että tuloksen saaminen Junkkarissa on kova juttu. Tilastojen valossa tuloksen saa noin neljännes koirista ja moni kokeeneen ohjaajan riistalle herännyt koirakin jää vaille tulosta, jos tuuri ei ole myöden. Yhteensä Junkkariin osallistui tänä vuonna noin 300 koiraa.
Mutta mitä vielä, lauantain karmeassa vesisateessa Metsänhoitajan Alta (Vilma) palkittiin NUO1 palkinnolla 83 pisteellä, Metsänhoitajan Alvar (Mosku) NUO2 palkinnolla 65 pisteellä (nouto nollille) ja Metsänhoitajan Alvin NUO3 palkinnolla 41 pisteellä. Tilanteita lintujen kanssa oli myös muilla pennuilla, osalla kokemus ei vielä riittänyt tilanteiden hyödyntämiseen riistatyön arvoisesti, toisilla puuttui tuuria. Tarkempaa analyysia omista mietteistäni koskien pentueen taipumuksia ja ominaisuuksia myöhemmin.
En myönnä ladanneeni mitään odotuksia pentujen menestykselle, mutta olin minä kyllä valtavan ylpeä Petristä ja Vilmasta, kun pääsin seuraamaan heitä loppukilpailussa. Ensimmäistä kertaa Junkkarissa ensimmäisen seisojan/koiran kanssa, ei hassumpi saldo. Samaan ryhmään arvottiin Tanskan tuonti Klattrupgaards F. Karu, jonka isä on myös Athos. Karu sai 92 pistettä lauantain KAER-kokeessa ja oli kyllä oikea valinta loppukilpailuryhmästä finaaliin, se hyödynsi hienosti hakuerässään lintumahdollisuudet. Onnittelut vielä Karun taustajoukoille komeasta menestyksestä. Karu oli ulkomuotokatselmuksen 4. paras uros.
Metsänhoitajan Alta, Vilma
KAER: NUO1 83 pist. loppukilpailussa
Ulkomuotokatselmus: Hyvä
Metsänhoitajan Alvar, Mosku
KAER: NUO2 65 pist.
Ulkomuotokatselmus: Erinomainen, osallistui paras uros -kehään
Metsänhoitajan Alvin
KAER: NUO3 41 pist.
Ulkomuotokatselmus: Erinomainen, osallistumisoikeus paras uros -kehään, ei osallistunut, vaan lähti omistajiensa kanssa riekkojahtiin
Metsänhoitajan Alpha
KAER: NUO0 42 pist.
Ulkomuotokatselmus: Hyvä
Metsänhoitajan Algar, Enska
KAER: NUO0 26 pist.
Ulkomuotokatselmus: Erinomainen, osallistumisoikeus paras uros -kehään, lähti omistajansa kanssa jahtiin
Metsänhoitajan Aldur, Jörö
KAER: NUO0 39 pist.
Ulkomuotokatselmus: Hyvä
Metsänhoitajan Alrik, Saku
KAER: NUO0 41 pist.
Ulkomuotokatselmus: Hyvä
Tiimi melkein kasassa, taustajoukkoja uupuu sekä Pasi ja Enska, jotka ehtivät melkein jo startata kohti jahtimaita.
Petri ja Vilma loppukilpailupäivänä.
Klattrupgaards F. Karu
23.02.2010 Lisää näyttelytuloksia
Sisko ja sen veli, eli Metsänhoitajan Algar, Enska ja Metsänhoitajan Alpha kävivät esittäytymässä Tuusniemen ryhmänäyttelyssä junioriluokassa 21.2. Tuomari Harri Lehkonen arvioi Enskan ja Alphan erittäin hyviksi (EH) rotunsa edustajiksi, molemmat myös voittivat luokkansa.
Alphasta tuomari kirjoitti seuraavasti: keskikokoinen, vielä kesken kehityksen oleva nuori narttu. Hyvänmuotoinen pää. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvät mittasuhteet, rungon tulee vahvistua. Oikeanlaatuinen, vielä ohut turkki. Esiintyy rauhallisesti. Vielä hieman kinnerahtaat takaliikkeet. Tarvitsee aikaa.
Tähän mennessä neljä pentua yhdeksästä on jo ehtinyt käymään näyttelykehässä ja saanut laatuarvostelussa joko erittäin hyvän tai erinomaisen. Kasvattaja ei voi olla kuin erittäin tyytyväinen arvosteluihin ja kiittää aktiivisia omistajia.
23.02.2010 Uusi perheenjäsen
Perheemme kasvoi 10.2. hurmaavalla pikkuneidillä 3,4 kg ja 50,5 cm. Koko perhe voi erinomaisen hyvin ja onnellisesti.
Kun on oikein pieni
Kun on oikein pieni
voi lentää linnun untavalla,
nukkua orvokin lehden alla,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni,
voi keinua heinässä heiluvassa
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni,
voi istua lumihiutaleille,
ja liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.
-Hannele Huovi-
06.02.2010 Alvinilla riistatöitä
Metsänhoitajan Alvin oli käynyt tapaamassa Kärkölän fasaaneja lumisessa maastossa isännän ja emännän kanssa viime viikolla. Eikä Alvin ollut jättänyt jossittelun varaa toiminnallaan, kyllä hän kuuluu roturyhmään numero 7, eli seisojiin. Emännän mukaan he olivat isännän kanssa olettaneet näkevänsä enemmän törmäilyjä ja peräänmenoja koiran vauhdin ja juoksuhalut tuntien, mutta Alvinhan oli pitänyt paketin hienosti kasassa.
Alvinilla oli yhteensä 4 seisontaa, joista kahdessa koira joko purki seisonnan ja linnut karkottuivat tai linnut ottivat jalat alleen. Kahdessa tilanteessa päästiin herkuttelemaan oikein riistatyöllä, eli tiukka seisonta, luvan kanssa avanssiin, linnut taivaalle ja Alvin paikallaan. Vahvoja peräänmenohaluja ei ollut ilmennyt, vaan Alvin oli jopa ilman eri käskytystä vain jäänyt seuraamaan lintujen lentoa ensimmäisessä riistatyössä. Mutta kuten yhdessä kuvassa näkyy, liina liukuu lumen päällä. Ja kasvattaja suosittelee edelleen, että antaa liinan liukua, ei siitä mitään haittaakaan ole, joskus voi säästyä joku jossittelun paikka sen ansiosta.
24.01.2010 Hurmuri-Marski näyttelykehässä
Metsänhoitajan Alfons, eli Marski ansainnee etuliitteen Hurmuri-Marski. Ensin hän kävi hurmaamassa ruotsalaisen Ann Carlströmin marraskuussa Turun kansainvälisessä näyttelyssä pentuluokassa ollen ROP-pentu.
Nyt on korkattu junioriluokka myöskin Turun kansainvälisessä näyttelyssä 24.1. aivan upealla menestyksellä. Portugalilainen Joao De Paula Bessa antoi laatuarvostelussa erinomaisen. Marski otti ja voitti junioriluokan sekä pärjäsi hienosti paras uros -kehässä sijoittumalla kolmanneksi. Näyttääköhän se lyhennettynä tällaiseltä riviltä JUN ERI1 PU3.
Marskin isäntä on ulkoistanut näyttelytoiminnan tädilleen ja äidilleen, jotka välittivät raporttia kehän laidalta, kiitoksia!
13.01.2010 Pennut näyttelykehässä
Ensimmäiset A-pennut ovat jo ehtineet esittäytymään virallisissa koiranäyttelyissä. Metsänhoitajan Alfons, eli Marski teki näyttelydebyytin Turussa kansainvälisessä näyttelyssä 28.11. Tuomari Ann Carlström Ruotsista arvosteli Marskin rotunsa parhaaksi, eli ROP-pennuksi kera kunniapalkinnon. Kiitoksia Antin tädille Marskin esittämisestä.
Metsänhoitajan Alvar, eli Mosku esittäytyi Kajaanin kansainvälisessä tamminäyttelyssä 10.1. junioriluokassa. Latvialainen tuomari Rita Kadike-Skadina arvioi Moskun ERIn arvoiseksi ja sijoitti kilpailuluokassa kolmanneksi. Kiitoksia Moskun emännälle Marille koiran esittämisestä.
Tuomarien kirjoittamat arvostelut koirista ilmaantuvat kotisivuille aikanaan.
13.01.2010 Hyvää Uutta Vuotta 2010!
Uusi vuosi ja uudet kujeet. Ihan ensiksi kuitenkin isot kiitokset kaikille kasvattien omistajille viime vuodesta. Kaikki Ruskan pennut pääsivät huippukoteihin ja yhteiselo tuntuu sujuvan hienosti. Joissain perheissä kännykät ja säkkituolit ovat saattaneet joutua kärsimään, vauhtia sekä vaarallisten tilanteiden tuntua on varmasti ollut kaikilla riittämiin.
Mikä mukavinta ja tärkeintä pennut ovat saaneet olla terveinä, toivottavasti näin myös jatkossa. Vaikka ainakin yksi uroksista on erikoistunut maistelemaan kaikkea vähän vaaratonta, kuten tunnistamattomiksi jääneitä sieniä ja onpa yksi nartuista halunnut raikastaa hengitystään ksylitolipurukumilla. Ei mennyt hukkaan kesän pentutapaamisen ensiapuluennon anti sen verran topakasti ja nopeasti emäntä oli purkkatyynyt oksennuttanut.
Pennut ovat ehtineet hankkimaan jo riistakosketuksia niin siivekkäisiin kuin turkisriistaankin, taipumuksia tuntuu löytyvän. Kaikilla emännillä ja isännillä piisaa intoa pennun koulutukseen. Tärkeintä on pitää pää kylmänä ja edetä itselle sekä omalle koiralle sopivaan tahtiin. Maltin puolesta olen yrittänyt puhua, kun itse kukin miettii riistakontakteja ja niiden määrää, eli raakileiden matkaa kohti metsästyskoiran viran täyttämistä. Kyse on kuitenkin alle vuoden ikäisistä keskenkasvuisista monstereista, vaikka syyhy tehdä on ymmärrettävästi kova. Sammuneita lapsitähtiä on enemmän kuin niitä tähtiä, jotka ovat tehneet pitkän ja kunniakkaan uran.
Ei tarvitse olla kovin kummoinen ennustajaeukko, jos lupaa, että viime syksynä vuodatettujen hiki- ja tuskakarpaloiden koko varmasti kasvaa ensi syksynä. Junkkari Lapualla on yksi mahdollisuus vuodattaa hiki-, tuska- ja jännityskarpaloita. Sitä ennen treenaillaan ainakin vesitöitä 12.-13.6. pentuetapaamisessa Joensuussa.
Ruska, Enne ja Alma porskuttavat menemään kuten ennenkin, vauhdikkaasti. Samoin isäntä ja emäntä.
22.09.2009 Vihdoinkin kuvia ja kuulumisia pentuetapaamisesta
Niin ne tunnit, päivät ja viikot vierivät. Vihdoinkin kuvia Metsänhoitajan A-pentujen ja omistajien tapaamisesta 31.7.-2.8. Kontiolahdella. Kaikki kuvat, joissa näkyy päivämäärä ovat Teija Hinkkasen ottamia, kiitoksia kuvista!
Kasvattajan suureksi iloksi ja varmasti myös kaikkien osallistujien iloksi tapaamiseen osallistui kahdeksan pentua yhdeksästä, voi sitä jälleennäkemisen riemua! Onneksi majapaikka oli Pielisjoen varrella sijaitseva erämaja, eli pennuilla oli tilaa mennä ja touhottaa.
Tapaamisen tavoitteena oli kasvattajan näkökulmasta tietysti nähdä vajaat 5 kuukautta vanhojen pentujen ulkonäön ja luonteen kehitys. Yksittäisistä asioista mielenkiinnon kohteena oli pentujen veteenmenohalukkuus ja uiminen. Tämä asia hoitui kuin itsestään jo ennen tapaamista, sillä yhteydenpito pentujen omistajiin pitkin kesää paljasti, että pennut olivat aloittaneet uimisen hyvällä tekniikalla ilman pärskytyksiä jo hyvissä ajoin ennen elokuun alkua.
Ulkonäöltään pennut olivat vielä tuossa vaiheessa hyvin tasainen porukka. Porukassa ei ole koon puolesta ääripäitä. Karvaltaan kolme pennuista Alva (Metsänhoitajan Alva), Vilma (Metsänhoitajan Alta) ja Enska (Metsänhoitajan Algar) erottuvat joukosta, niillä karva on pitempää kuin muilla. Karva on kuitenkin rungonmyötäistä ja pohjavillaa löytyy ainakin tapaamisessa kopeloiduilta Vilmalta ja Enskalta. Pennut vaihtoivat tapaamisen aikaan hampaita. Jöröltä (Metsänhoitajan Aldur) ei luovutusiässä löytynyt kuin toinen kives. Kadonneen kiveksen metsästys on tainnut tuottaa tulosta, sillä Jörön emäntä ilmoitti jokin aika sitten, että nyt hännän alta löytyy kaksi kivestä. Toivottavasti kilkuttimet asettuvat pysyvästi paikoilleen.
Ulkonäköasioihin liittyen hampaiden tarkistuksen lisäksi pennut kokeilivat “virallista” mittausta mittatikun alta, ketään ei moinen toiminta ahdistanut. Pentujen luonteet miellyttivät muutenkin. Oli helppo nähdä, että niiden kanssa on puuhailtu, reissattu ja tavattu vieraita ihmisiä sekä käyty oudoissa paikoissa.
Pentujen omistajien evästys ja vinkkien jakaminen koiran kouluttamiseen liittyen oli tietysti yksi tärkeimmistä viikonlopun teemoista. Pennut ovat vielä pentuja, mutta sen verran ohjelmassa oli koulutushetkiä, että kasvattaja sai huokailla hämmästyksestä ja ihastuksesta koirakkojen yhteistyötä seuratessaan. Pentutokoilujen lisäksi jokainen pentu muun muassa kantoi sukkahousuihin piilotettua fasaania. Koulutuskuvissa vilahtelee aina välillä oranssi liina. Liinan käyttöä “vaadin”, jotta vahinkoja ei pääse sattumaan. Vahingoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi fasaani suussa juoksemista pitkin tantereita omistajan kiljuessa kennelnimiä ja muita epämääräisiä käskyjä. Tällaisilta tilanteilta vältyttiin, niiden sijaan päästiin joka koirakolle taputtamaan iloisen yhteistyön ansiosta.
Liinan käyttöä olen suositellut myös pentujen siirtyessä pelloille ja metsiin riistan hakuun. Miten paljon mukavampia ja hallitumpia ovatkaan tilanteet avanssin jälkeen, kun omistaja voi varmistaa pysähtymistä tarvittaessa liinalla. Ja liinasta huolimatta päräytyksiä riistan perään varmasti sattuu törmäysten yhteydessä. Ja päräytyksiä voi sattua tulevaisuudessa, kun liinan käytöstä luopuu. Mutta millä perusteella jo perustusten rakennusvaiheessa kannattaisi aina pelata riskipeliä varmistelun sijaan?
Omalla porukalla puuhastelun lisäksi kävimme seuraamassa Pohjois-Karjalan Kanakoirakerhon järjestämää vesityökoetta. Kokeessa vierailu taisi toimia juuri toimitulla tavalla. Kokeisiin osallistuvat koirat eivät todellakaan läheskään aina esitä vain täydellisiä suorituksia, eli tällaisten suorituspaineiden takia kokeisiin ei kannata olla osallistumatta.
Seuraavaksi A-pennut kokoontuvat Ylistarolla 2.-4.10. On aika tutustua peltomaastoon ja mahdollisesti peltokanalintuihin. Pentujen “passikuvat” päivitetty pentueen sivulle.
